Tutkimusetiikka on osa hyvää aineistonhallintaa. Opinnäytetyön aineistot tulee kerätä ja käsitellä tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen.
Opinnäytetöitä koskevat samat yleiset eettiset periaatteet kuin muutakin Suomessa tehtävää tutkimusta:
Hyvä tieteellinen käytäntö on menettelyohjeisto, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tutkimus on toteutettu eettisesti hyväksyttävästi ja tutkimustulokset ovat uskottavia. Hyvä tieteellinen käytäntö koskee varsinaisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös opinnäytetöitä, opetusta ja ohjausta korkeakouluissa. Metropolia on sitoutunut muiden korkeakoulujen tavoin noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Havaittu hyvän tieteellisen käytännön loukkaus on peruste opinnäytetyön hylkäämiselle.
Hyvän tieteellisen käytännön toteutumista Suomessa seuraa Tutkimuseettinen neuvottelukunta, joka on korkeakoulujen yhteinen eettinen toimielin. Neuvottelukunta on määritellyt myös hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset.
Kun opinnäytetyössä tutkitaan ihmistä, eli esimerkiksi kerätään tietoa tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä, on huomioitava ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet, mahdolliset tutkimusluvat, tutkittavan informointi ja suostumus sekä henkilötietojen käsittelyä koskevat lait.
Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi tehdään silloin, kun tutkittavina on ihmisiä ja kun tutkittaviin, tutkijoihin tai heidän läheisiinsä voi kohdistua riskiä tai haittaa. Eettistä ennakkoarviointia haetaan ennen aineiston keruun aloittamista ja opiskelija hakee sitä yhdessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa.
Ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi on tarkoitettu perustutkinnon (bachelor-taso) jälkeiseen tutkimustyöhön. Metropolia kehittää tällä hetkellä tutkimuseettistä ohjausryhmää perustutkinto-opiskelijoiden ohjaajien tueksi.
Huomaa myös, että esimerkiksi lääketieteellistä tutkimusta koskee oma lainsäädäntönsä.
Kun opinnäytetyön tutkimuskohteena on organisaatio, organisaation toiminta tai sen edustajat (esim. henkilökunta tai opiskelijat), tarvitaan organisaatiolta tutkimuslupa ennen aineiston keruun aloitusta. Se on hyvän tutkimustavan mukaista.
Lupakäytännöt ja luvan myöntämisen edellytykset vaihtelevat organisaatioittain. Isommilla organisaatioilla, kuten korkeakouluilla on usein oma tutkimuslupahakemuksensa, joka löytyy organisaation verkkosivuilta. Jos organisaatiolla ei ole erillistä tutkimuslupahakemusta, ota yhteyttä organisaation edustajaan pyytääksesi tutkimuslupaa.
Tutkimuslupa tarvitaan myös silloin, kun tutkimus kohdistuu Metropoliaan. Alla linkki Metropolian tutkimuslupahakemukseen.
Huomaa, että organisaatiolta saatu tutkimuslupa ei korvaa tutkittavien antamaa suostumusta. Osallistumisesta tutkimukseen, esim. haastatteluun tai kyselyyn, kukin tutkittava päättää itse ja antaa suostumuksensa henkilökohtaisesti.
Keskeinen tutkimuseettinen periaate on myös se, että tutkittavan osallistuminen on vapaaehtoista. Tästä syystä tutkittavalle tulee kertoa selkeästi ja ymmärrettävästi:
Tutkittavalle on tarjottava:
Tutkittavan informoinnin yhteydessä tutkittavalle voidaan esittää myös tietosuojaseloste, silloin kun kerätään henkilötietoja.
Kun tutkittava on ymmärtänyt mistä tutkimuksessa on kyse, hän voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistumiseen ja henkilötietojensa käsittelyyn. Jos toiveena on aineiston jatkokäyttö tai avaaminen opinnäytetyön jälkeen, tutkittavilta kannattaa pyytää lupa tässä vaiheessa myös siihen. Jälkikäteen luvan saaminen on usein hankalaa tai jopa mahdotonta.
Tutkittavalla on oikeus osallistua vapaaehtoisesti, mutta myös kieltäytyä osallistumasta ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Tutkittavalla on myös oikeus keskeyttää osallistumisensa tai peruuttaa suostumuksensa ilman erityistä syytä. Keskeyttäminen ei estä siihen asti kerätyn aineiston käyttämistä tutkimuksessa edelleen.
Tutkittavan tulee tietää olevansa tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on häneen nähden myös jossain muussa roolissa, kuten esihenkilönä tai opettajana.
Metropolian kirjasto- ja tietopalvelut | Saavutettavuusseloste